Seitsemän väitettä: vaatteet & ilmastonmuutos

Ilmastokriisin selättäminen vaatii ripeitä ja radikaaleja toimia – myös vaatteiden osalta. Vaikka vaateteollisuuden ongelmallisuus ei rajoitu vain ilmastoon, on alalla myös ilmaston kannalta äärimmäisen negatiivisia vaikutuksia. Näihin epäkohtiin on puututtava heti, sillä meidän ihmiskunnalla ei ole toista yhtä tärkeää asiaa hoidettavanamme kuin ilmastokriisi.

Miten vaatteet ja ilmasto sitten liittyvät toisiinsa? Avaan asiaa seitsemän väitteen kautta.

Vaatteet eivät aiheuta ilmastonmuutosta

Väärin. Puhuttaessa meidän henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä, suurimmiksi saastuttajiksi nousee asuminen, liikkuminen ja ruoka, joten vaatteet yllämme ovat jääneet pienemmälle huomiolle. Vaikka vaatteet eivät pääsekään tähän kärkikolmikkoon, on niillä valtava globaali vaikutus ilmastoon: vaateteollisuuden hiilijalanjälki on suurempi kuin kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteellä yhteensä.

Materiaalivalinta ratkaisee

Oikein. On arvioitu, että noin kaksi kolmasosaa vaatteen haitallisista ilmastovaikutuksista koko elinkaaren aikana tulee raaka-aineen tuotannosta. Tämä viittaa pääasiassa tekokuitujen (suurimpana polyesteri) ja puuvillan tuotantoon, sillä ne kattavat yli 80% kaikkien tekstiiliraaka-aineiden tuotannosta. 

Polyesterin tuotantoon vaaditaan paljon energiaa – ja käytössä on pääosin kaikkea muuta kuin uusiutuvia energianlähteitä. Polyesterin tuotanto aiheuttaakin 14,2 kg hiilidioksidipäästöjä jokaista tuotettua kilogrammaa kohden, mikä tekee siitä todella haitallisen ilmastonäkökulmasta.

Viljeltävänä kasvina puuvillan hiilijalanjälki on pienempi kuin polyesterin, mutta sekään ei saa puhtaita papereita ilmastokeskustelussa. Yhtenä suurimmista ongelmista on tavanomaisen puuvillan viljelyssä käytetyt lannoitteet, sillä niiden käytöstä vapautuu ilmaan typpioksiduulia, joka on 300 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Uusia vaatteita ostaessa suosia yrityksiä, jotka käyttävät kierrätyskuituja tai uusia ekologisia materiaaleja, esimerkiksi hamppua, luomupuuvillaa tai lyocellia.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö vaatetuotannossa pitää lopettaa

Oikein. Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen on ensiarvoisen tärkeää, kun mietitään keinoja taistella ilmastokriisiä vastaan – myös vaatetuotannon kohdalla. Raaka-aineen tuotannon lisäksi energiaa kun kuluu niin vaatteen valmistuksessa, pakkaamisessa, kuljettamisessa kuin myynnissäkin. 

Uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen tekee ympäristön lisäksi hyvää myös brändin imagolle. Jos markkinoinnissa kuitenkin nostetaan esille vain se, kuinka brändi käyttää toimistollaan aurinkovoimaa, muttei kerro varsinaisen tuotannon energianlähteistä, menee homma viherpesuksi. Brändin tulisi kertoa myös se, miten brändi vähentää tuotannon energiankulutusta ja edesauttaa tuotantolaitosten siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Ja lisäksi, miten brändi minimoi logistiikkaa ja käyttääkö se kuljetuksia maa- ja meriteitse lentämisen sijaan.

Kysy yrityksiltä, mitä energianlähteitä he käyttävät tuotannossaan ja milä aikataululla aikovat siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Suosi yrityksiä, jotka minimoivat energiankulutuksensa ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.

Muotibisnes voi jatkaa kuten ennenkin

Väärin. Vaikka materiaalien vaihtaminen ympäristöystävällisiin ja fossiilisista pottoaineista irtautuminen ovat äärimmäisen tärkeitä tekoja, on yksi asia brändeille näitäkin olennaisempaa. Nimittäin tuotantomäärien ja -nopeuden kyseenalaistaminen. Koko pikamuodin systeemi, jossa tuotetaan yhä enemmän, yhä nopeammin ja yhä halvemmalla, yhdessä väestönkasvun ja elintason nousun kanssa aiheuttaa tulevaisuudessa vielä entistä suurempia negatiivisia vaikutuksia ilmastokriisiin. Jos kasvu jatkuu nykyiseen malliin, vuonna 2050 vaatteita myydään kolminkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna ja vaateteollisuuden hiilijalanjäljen osuus tulee olemaan 26% koko maapallon hiilibudjetista (2 asteen skenaariossa), kun se vuonna 2015 on “vain” 2%.

Vaatejätit puhuvat mieluummin kiertotalouteen siirtymisestä ja kierrättämisestä kuin tuotantomääristä ja kulutuksesta. Sinällään ymmärrettävää, sillä olisihan se liian pelottavaa kyseenalaistaa koko nykyinen bisnesmalli ja vaateteollisuuden systeemi. Ilman tätä keskustelua ja alan radikaalia muutosta emme kuitenkaan ikinä saavuta tilannetta, jossa vaateteollisuuden ilmastovaikutukset saataisiin kuriin.

Suosi yrityksiä, joiden bisneslogiikka ei perustu nopeaan kiertoon (olivat hinnat sitten halpoja tai kalliita). Kyseenalaista oma tapasi kuluttaa ja vähennä turhan materian ostamista.

Mitä pidempi käyttöikä, sen pienempi hiilijalanjälki

Oikein. Vaatteen käyttöiän pidentämisellä on merkittävä vaikutus sen ilmastovaikutuksiin. On arvioitu, että tuplaamalla vaatteen käyttökerrat voidaan sen hiilijalanjälkeä pienentää melkein 50%:lla.

Meillä jokaisella on siis iso mahdollisuus vaikuttaa vaatteen ilmastovaikutuksiin, mutta se ei tarkoita, että vastuu olisi yksin meillä kuluttajilla. Yhtälailla vaatebrändien vastuulla on pienentää materiaalien ja tuotannon hiilijalanjälkeä alkujaankin, ja toisaalta nostaa vaatteen laatua, mikä edesauttaa vaatteen käytönaikaista pitkäikäisyyttä. 

Pidä huolta vaatteistasi: korjaa, huolla ja arvosta. Suosi yrityksiä, joiden vaatteet ovat laadukkaita ja jotka tarjoavat korjaus- ja huoltopalveluita. Osta kierrätettynä tai vuokraa uuden ostamisen sijaan.

En lennä, joten voin ostaa pikamuotia

Väärin. Tällä hetkellä keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on 10,4 hiilidioksiekvivalenttitonnia. Jotta lämpötilan nousu pysyisi 1,5 asteen rajoissa, tuon keskivertoisen hiilijalanjäljen pitäisi tippua 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjemme tulee tippua aivan kaikilla elämän osa-alueilla. Myös vaatteiden kohdalla. Kukaan meistä ei voi siis ajatella, että jos en syö lihaa, voin kuluttaa vaatteita entiseen tapaan. Tai vaateyritys ei voi sanoa, että jos vaihdan materiaalit vähäpäästöisiin, voin jatkaa pikamuodin bisneslogiikkaa kuten aiemminkin. Ei tämä ole joko tai. Tämä on sekä että. 

Tällä hetkellä maapallo on jo lämmennyt noin 1 asteen esiteollisista ajoista, ja jos nykyinen vauhti jatkuu, saavutamme 1,5 asteen rajan jo vuonna 2040. Tämänhetkiset valtioiden lupaukset, yritysten toimet tai meidän kuluttajien elämäntavat eivät ole linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, joten emme tee vielä millään rintamalla läheskään tarpeeksi. Kaikkien osapuolien tulee ryhtyä ripeisiin toimiin, jotta voimme saavuttaa tarvittavat nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, sillä muuten seuraukset ovat katastrofaaliset: pahimmillaan isoja osia maapallosta muuttuu elinkelvottomiksi äärimmäisen kuumuuden, kuivuuden, merenpinnan nousun ja monen muun riskitekijän seurauksena. 

Pohdi, miten voit pienentää hiilijalanjälkeäsi eri elämän osa-alueilla – ja ryhdy hommiin. Hyväksy, ettei muutos tapahtu yhdessä yössä, vaan askel askeleelta, teko teolta. 

Meidän jokaisen pitää toimia

Oikein. Olemme ristiriitaisia eliöitä. Tutkimuksissa sanomme, että vastuullisuus on erittäin tärkeä tekijä ostopäätöksissämme. Todellisuudessa vastuullinen kuluttaminen on vielä pienen vähemmistön juttu, ja kaiken kaikkiaan me suomalaiset ostamme aiempaa enemmän, mutta halvemmalla. Suosituin vaatteiden ostospaikkamme on Prisma. Menemme sekaisin uusista pikamuotiliikkeistä ja rikomme myyntiennätyksiä

Tiedämme yhä enemmän vaateteollisuuden ongelmista, mutta silti haluamme unohtaa ikävät faktat kaupan kassalla. Haluamme nauttia kuluttamisesta kuten ennenkin, hyvällä omatunnolla. Emme halua syyllistyä, vaan tehdä helppoja ja hauskoja pieniä ilmastotekoja.

Me emme kuitenkaan voi välttyä syyllistymiseltä – sille me olemme syyllisiä: me ihmiset olemme aiheuttanet ilmastokriisin ja meidän ihmisten tämä sotku pitää myös selvittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitää lamaantua epämukavan painolastin alla – päinvastoin: meillä on kaikki avaimet kriisin selättämiseen, joten nyt meidän pitää vain olla tarpeeksi rohkeita ja toimia. Heti.

Tiedosta ilmastokriisin kiireellisyys ja ymmärrä sen vaikutukset. Muuta omaa elämääsi ilmastoystävällisemmäksi. Vaadi yrityksiltä konkreettisia, vaikuttavia tekoja. Vaadi päättäjiltä tiukkoja ilmastotoimia. Äänestä. Osallistu mielenosoituksiin. Tue ilmastotyötä. Toimi.

Jaa:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.