Löysin mielenkiintoisen raportin nimeltä I shop therefore I am, joka on David Report -kollektiivin käsialaa. Raportissa pohditaan monelta kantilta kulutusta ja nykyisen yhteiskunnan kulutushysterian mahdottomuutta. Tekstistä löytyy monia hyviä pointteja, kannattaa lukea!
Jaa:
Ihan totta, liikaa sitä tulee hamstrattua tavaraa, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Saisikohan nyky-yhteiskunnasta mitenkään vähemmän hektisen ja materialistisen..
Huisin pitkä teksti, mutta todella hyvä! Olen itsekin pitkään pohtinut, että mikä ihmisten elämässä (ja usein omassanikin) on vialla, kun ei mikään riitä ja aina on tylsää. Aina pitää saada jotain uutta ja mietitään, että “sitten kun…”. Lienee moni masennuskin alkaa siitä, kun ei osata enää nauttia hetkestä. Ihan arkipäivänkin kokemukset ovat nautinnollisempia kuin tavarat, ja kuten artikkelissakin mainittiin, muistot ovat ikuisia (tavarat usein eivät)!